Keski-Uudenmaan teatteri KUT sai helmikuun lopussa ilouutisia, kun Taiteen edistämiskeskus (Taike) ilmoitti ottaneensa keravalaisteatterin mukaan kolmivuotisen valtiontuen piiriin. Katso tämän jutun lopusta, mitä se käytännössä tarkoittaa. Asiasta uutisoi myös Keski-Uusimaa-lehti.
Ensimmäiselle vuodelleen Keski-Uudenmaan teatteri sai 120 000 euron toiminta-avustuksen.
Sillä summalla saisi Keravalta jo pienen kerrostalokaksion, mutta pyöritetäänkö 120 000 euron turvin myös Keski-Uudenmaan alueen ainoaa ammattiteatteria? Teatterinjohtaja Heikki Lundin mukaan ei pyöritetä. 120 000 euroa nimittäin on vain pieni osa teatterin koko vuoden budjetista. – Ilman valtion ja kaupunkien tukea emme voisi lainkaan pitää yllä teatteritoimintaa Keravalla, Heikki Lund kertoo.
Tälle vuodelle Keski-Uudenmaan teatteri on hakenut avustusta myös Keravan kaupungilta sekä Tuusulan kunnalta. – Tuusulasta saamme vuosittain noin 30 000 euroa ja Keravalta toivottavasti 40 000 euroa, Heikki Lund sanoo. – Ilman tukia joutuisimme korottamaan lippujen hintoja erittäin rankalla kädellä.
Tällä hetkellä Keski-Uudenmaan teatteri teatterilipun keskihinta on noin 28 euroa. Mikäli tukea valtiolta ja kunnilta ei heruisi lainkaan, teatterilipun hintaa jouduttaisiin Lundin mukaan nostamaan jopa 48 euroon. – Helsingissä se hinta ei ole mikään ongelma, mutta kuka sellaisia summia olisi valmis maksamaan täällä?
Keski-Uudenmaan teatteri ei monien muiden teattereiden tavoin ole kunnan oma ammattiteatteri.
Niin sanotuilla vapailla teattereilla ja kuntien omilla teattereilla on Heikki Lundin mukaan vissi ero, joka liittyy nimenomaan saatujen tukien määrään. – Esimerkiksi Riihimäellä, Imatralla, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kemissä teatterit ovat kuntien omia näin ollen saavat vuosittaista tukea valtiolta ja kunnilta 800 000 eurosta 2 miljoonaan euroon, Lund tietää. Itsenäisen KUTin kustannusrakenne tulee Lundin mukaan kunnille erittäin edulliseksi. – Vireä kulttuuritoiminta lisää monella tapaa kaupungin hyvinvointia. On jopa laskettu, että jokaisen teatteriin sijoittamansa euron kunta saa 2,14-kertaisena takaisin. – Näin ollen tuet, joita kunnilta saamme, maksamme kyllä moninkertaisesta takaisin – vieläpä korkojen kera. Lund ottaa esimerkiksi KUTin tuottamat hyvinvointipalvelut, joita teatteri tarjoaa säännöllisesti esimerkiksi vanhuksille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. (juttu jatkuu kuvan alla)
Yksi valtion tuen piirissä olevan teatterin tavoitteista on myös pitää ohjelmisto mahdollisimman monipuolisena. Käytännössä se tarkoittaa, ettei kaikkia esityksiä tehdä euron kuvat silmissä kiiluen. – Kyllä me tiedämme jo etukäteen, että jotkut tuotannot tuottavat teatterille pelkkää tappiota. Esimerkiksi tanssiteatterituotannot ovat meille uraa-uurtavia aluevaltauksia, mutta yleisömagneetteiksi niistä ei ainakaan tähän mennessä ole ollut. Lundin mukaan Keski-Uudenmaan teatteri tarvitsee tukea tänä vuonna enemmän kuin koskaan, sillä vuokratessaan Keravan Kultasepänkadulla sijaitsevan teatteritilan kokonaan omaan käyttöönsä, tuli remonttikustannuksista KUTin budjettiin valtava lovi, jota paikataan vielä pitkään. – Siksi emme voineetkaan tehdä tänä vuonna tuotantoa Keuda-talon Kerava-saliin, sillä sen vuokra nielee yleensä kolmasosan koko esityksen budjetista. – Neuvottelut kaupungin kanssa ovat kuitenkin käynnissä ja toivomme, että saisimme Kerava-salin näytökset mukaan jo ensi vuoden ohjelmistoomme, Lund paljastaa. FAKTA:
Taiken kolmivuotinen valtiontuki on Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä harkinnanvarainen toiminta-avustus.
Rahoituslain uudistuksen myötä se on myönnetty ensimmäistä kertaa tietyille vapaan kentän (rahoituslain ulkopuolisille) teattereille kolmivuotisena.
KUT hakee Taikelta tukea edelleen vuosittain, mutta kevennetyin perustein.